Shell ilmoitti lopettavansa investoinnit useimpiin uusiutuviin energianlähteisiin, joiden tutkimuksessa ja kehityksessä se on ollut mukana. Lopetuslistalla on tuulivoima, aurinkovoima ja vesivoima. Perusteena lähitulevaisuuden taloudellinen kannattamattomuus.

Usean teknologian rinnakkaisen kehittämisen sijaan Shell aikoo keskittää panoksensa biopolttoaineisiin.

 

Tämä on iso strateginen valinta Shelliltä. Yhtiö keskittyy polttoneisteisiin, sekä niiden jakeluun. Valinta on ymmärrettävä: Maailman infrastruktuuri on täysin polttonesteriippuvainen nyt sekä seuraavan kymmenen viidentoista vuoden aikana. Kysyntä on taattu. Valintaa tukevat Shellin ydinosaaminen ja markkinasuhteet.

 

Toki Shell voi palata myöhemmin esimerkiksi aurinkosähkön pariin. Mutta panosten keskittäminen nyt puhuu selvää kieltä siitä, missä Shell uskoo tekevänsä eniten voittoa seuraavat vuosikymmenet.

 

Aivan toinen asia on pohtia, onko tämä ilmastotoimien ja energiansäästön kannalta hyvä vai huono asia. Se, että panoksia vedetään pois voi hidastaa vaihtoehtoisten energiamuotojen kehitystä. Toisaalta se voi tuoda tilaa uusille toimijoille ja monipuolistaa energia-alan rakenteita.

 

Shellin valinta on tärkeä uutinen. Se kertoo päättäjille, että isojen yhtiöiden päätöksenteossa taloudellinen realismi voittaa korulauseet uusiutuvien energiamuotojen monipuolisesta kehittämisestä. Tämä on hyvä herätys ja tuo toivottavasti realismia päästövähennyksistä unelmointiin.  Shell on laskenut, mitä seuraavan vuosikymmen aikana maailmassa tarvitaan. Laskelman tulos on selvä: Polttonesteitä, valtavat määrät polttoneisteitä.

 

Se tarkoittaa, että Shell ei usko esimerkiksi EU:n asettamien päästövähennys- ja energiansäästötavoitteiden toteutumiseen ja leviämiseen maailmanlaajuisiksi vuoteen 2020 mennessä. Muuten Shellin panostukset olisivat toisennäköiset.

 

Shell ei tule olemaan ainoa energiajätti, joka tekee valinnan realismin ja toiveajattelun välillä. Yhtiö on analyysissään päätynyt siihen, että lähiajan ilmastotavoitteet karkaavat. Fossiilisilla polttoaineilla (ja häviävän pienellä osuudella biopolttoaineita) mennään eikä niiden kysyntää saada merkittävästi hillittyä. Tämä on huono juttu, mutta ei Shellin vika, vaikka yhtiöllä parannettavaa toiminnassaan onkin.