Öljyhuippu

Pohjanmeren öljyntuotantokyky kärsii talouskriisistä

Practics Group — Mon, 13 Apr 2009 17:54:00 GMT

Financial Times kirjoittaa brittien öljyntuotantokyvyn olevan vaarassa talouskriisin takia. Uusien öljyesiintyminen etsintä on romahtanut. Ellei etsintä vilkastu, Pohjanmerestä saadaan öljyä paljon lyhyemmän aikaa, kuin on laskettu. Perussyy

on Pohjanmeren korkeat tuotantokustannukset, jotka tekevät toiminnasta öljyn nykyhinnoilla kannattamatonta.

Kun toiminta ei kannata, ei ole myöskään mahdollista pitää porauskalustoa ja ihmisiä odottamassa - siksi kerran päätetty tuotannon alasajo on hyvin hidasta muuttaa uudeksi ylösajoksi. Kapasiteettia uhkaa nyt laman seurauksena poistua pysyvästi. Jos niin käy, se laskee nopeasti tulevan tuotannon maksimimäärää ja jäljellä olevia toimintavuosia.

Ehtyvät kentät vaativat jatkuvasti uusia koeporauksia ja uusien esiintymien käyttöönottoa, jotta tuotantoa voidaan ylläpitää. Pohjanmeren tuotanto laskee joka vuosi joka tapauksessa, eikä tätä käännä mikään. Mutta nyt laskuvauhti uhkaa kiihtyä hälyttäväksi, ellei uusien esiintymien etsintä aktivoidu. Pahimmillaan tämä tarkoittaa brittien öljyntuotannolle kolmanneksen tai jopa puolet lyhyempää elinikää kuin vielä muutama vuosi sitten laskettiin. Maailmalle se tarkoittaa vähemmän öljyä poliittisesti vakaasta lähteestä.

Shellin strateginen valinta

Practics Group — Thu, 19 Mar 2009 09:16:00 GMT

Shell ilmoitti lopettavansa investoinnit useimpiin uusiutuviin energianlähteisiin, joiden tutkimuksessa ja kehityksessä se on ollut mukana. Lopetuslistalla on tuulivoima, aurinkovoima ja vesivoima. Perusteena lähitulevaisuuden taloudellinen kannattamattomuus.

Usean teknologian rinnakkaisen kehittämisen sijaan Shell aikoo keskittää panoksensa biopolttoaineisiin.

Tämä on iso strateginen valinta Shelliltä. Yhtiö keskittyy polttoneisteisiin, sekä niiden jakeluun. Valinta on ymmärrettävä: Maailman infrastruktuuri on täysin polttonesteriippuvainen nyt sekä seuraavan kymmenen viidentoista vuoden aikana. Kysyntä on taattu. Valintaa tukevat Shellin ydinosaaminen ja markkinasuhteet.

Toki Shell voi palata myöhemmin esimerkiksi aurinkosähkön pariin. Mutta panosten keskittäminen nyt puhuu selvää kieltä siitä, missä Shell uskoo tekevänsä eniten voittoa seuraavat vuosikymmenet.

Aivan toinen asia on pohtia, onko tämä ilmastotoimien ja energiansäästön kannalta hyvä vai huono asia. Se, että panoksia vedetään pois voi hidastaa vaihtoehtoisten energiamuotojen kehitystä. Toisaalta se voi tuoda tilaa uusille toimijoille ja monipuolistaa energia-alan rakenteita.

Shellin valinta on tärkeä uutinen. Se kertoo päättäjille, että isojen yhtiöiden päätöksenteossa taloudellinen realismi voittaa korulauseet uusiutuvien energiamuotojen monipuolisesta kehittämisestä. Tämä on hyvä herätys ja tuo toivottavasti realismia päästövähennyksistä unelmointiin. Shell on laskenut, mitä seuraavan vuosikymmen aikana maailmassa tarvitaan. Laskelman tulos on selvä: Polttonesteitä, valtavat määrät polttoneisteitä.

Se tarkoittaa, että Shell ei usko esimerkiksi EU:n asettamien päästövähennys- ja energiansäästötavoitteiden toteutumiseen ja leviämiseen maailmanlaajuisiksi vuoteen 2020 mennessä. Muuten Shellin panostukset olisivat toisennäköiset.

Shell ei tule olemaan ainoa energiajätti, joka tekee valinnan realismin ja toiveajattelun välillä. Yhtiö on analyysissään päätynyt siihen, että lähiajan ilmastotavoitteet karkaavat. Fossiilisilla polttoaineilla (ja häviävän pienellä osuudella biopolttoaineita) mennään eikä niiden kysyntää saada merkittävästi hillittyä. Tämä on huono juttu, mutta ei Shellin vika, vaikka yhtiöllä parannettavaa toiminnassaan onkin.

Saiko Suomi neljännen ydinvoimahakemuksen?

Practics Group — Mon, 16 Feb 2009 06:27:00 GMT

Viro (valtion omistama Eesti Energia puuhamiehenä) suunnittelee uutisten mukaan ydinvoimalaa rannikolleen.

Tarkoittaako tämä sitä, että virolaisten haaveilema voimala on käytännössä neljäs hakemus Suomen ydinvoimapeliin? Ajatus ei liene kaukaa haettu, kun tarkastelee tosiasioita:

- Ydinvoimalan rakentaminen on äärimmäisen kallista.
- Ydinvoimalan rakentaminen on äärimmäisen hidasta.
- Viro kyntää todella syvällä talousvaikeuksissa.
- Viron valtion ja yritysten velkataakka kasvaa reippaasti.
- Jostain pitäisi löytyä sijoittajaryhmä, jolla on viitisen miljardia euroa.
- Valtion kassassa sitä ei todellakaan ole. Siellä on lähinnä vain velkaa. Nyt ja viiden vuoden päästä.
- Pääomistuksen pitäisi kuitenkin jäädä virolaisiin käsiin.
- Takaisinmaksuaika on erittäin pitkä. Rahaa alkaa sitoutua isoja määriä jo vuosikymmen ennen kuin sitä tulee senttiäkään takaisin.
- Sähköä tulisi todennäköisesti yli oman tarpeen, joten vientikuvio pitäisi rakentaa suunnitelmaan mukaan.
- Latvia ja Liettua kyllä tarvitsevat lisää sähköä jo ennen virolaisen voimalan valmistumista, siis ennen vuotta 2022-2026.
- Rahaa naapurimailla on vain kovin vähän. Velkaa sitäkin enemmän.
- Suomi ja Ruotsi ovat ainoita, jotka virolaista ydinsähköä voisivat haluta - ja pystyisivät siitä omalla rahalla maksamaan.

Viro toki tarvitsee puhtaampaa sähköä korvaamaan liikaa päästöjä aiheuttavaa palavankiven käyttöä. Samoin naapurimaat. Mutta kallis hanke herättää silti aivan liikaa kysymyksiä, joihin ei vielä ole uskottavia vastauksia. Ehkä ajatus onkin heitetty ilmaan osana Suomen ydinvoimakuvioita?

Summa summarum, jos toivottua voimalaa ja sen rahoitusta ei kytketä Suomeen (tai Ruotsiin?), se ei ikinä etene. Mutta miksi suomalaiset sijoittajat haluaisivat pistää rahansa tähän hankkeeseen, kotimaisten sijasta?

Öljy-yhtiö Total: Katto on 89 miljoonaa barrelia päivässä

Practics Group — Mon, 16 Feb 2009 04:38:00 GMT

Ehkä maailmanlaajuinen taantuma on sopiva aika myöntää tosiasiat, jotka on jokaisessa öljy-yhtiössä tunnettu vuosia, mutta joista ei ole haluttu puhua: Öljyn tuotantohuippu on käsillä nyt. Tai se on jo mennyt.

Öljy- ja kaasuyhtiö Total, yksi suurimmista, "varoittaa", että öljyä ei pysytytä koskaan tuottamaan enempää
kuin 89 miljoonaa barrelia päivässä. Totalin toimitusjohtaja sanoo

Financial Timesin mukaan, että kyky investoida uuteen tuotantoon on merkittävästi laskenut taantuman seurauksena. Nykyinen ylikapasiteetti katoaa mutta uutta ei saada tilalle, jos öljyn kysyntä palaa kasvu-uralle. Vaikka kasvu-uralle ei päästäisi, Totalkin odottaa nyt kiihtyvää tuotannon laskua vanhoilta, pitkälti ohi tuotantohuippunsa pumpatuilta öljykentiltä.

Voi olla, että Total aloittaa trendin. Nykytaantumasta tulee aika, jolloin muutkin öljy-yhtiöt uskaltavat tulla kaapista ulos.

Energiahaasteet kasvavat – energiasta tulee yrityksen ydinprosessi

Practics Group — Fri, 06 Feb 2009 09:29:00 GMT

TILANNE

Globaali taantuma vähentää enegiankulutuksen kasvua ja kääntää kokonaiskulutuksen erityisesti länsimaissa ainakin hetkellisesti laskuun. Samalla näiden maiden kasvihuonekaasupäästöjen kasvutrendi ainakin hetkeksi taittuu. Ongelmia tilanne ei ratkaise. Pahimmillaan pieni energiankulutuksen notkahdus ja rajusti laskenut polttonesteiden hinta vie huomion pois isoilta kysymyksiltä:

1. Energiainvestoinnit toistaiseksi jäässä: Pitkän aikavälin kasvutrendiin taantuma ei ole ratkaisu, pikemminkin se pahentaa ongelmaa. Investoinnit puhtaampiin energiamuotoihin ovat lykkääntyneet ja monen hankkeen osalta kokonaan jäädytetty. Jos talous palaa tulevina vuosina kasvu-uralle, kasvua ruokitaan samoista energianlähteistä kuin nytkin – ja päästöt lähtevät taas nousuun.

2. Taloudellista toimintaa ei voi millään vähentää: Taloudellista toimeliaisuutta tarvitaan, jotta valtioiden – siis meidän kansalaisten – nyt rajusti kasvavaa velkataakkaa olisi joskun mahdollisuus lyhentää. Vaikka velat jättäisi maksamatta (tuhoisin seurauksin talousjärjestelmälle), on useimmilla länsimailla edessään nykyistäkin rajumpi kilpailu mm. Aasian nousevien talouksien kanssa vientimarkkinoista ja aikaa myöten lisääntyvästi myös maiden sisäisestä palvelumarkkinasta. Lisäksi länsimaita rasittaa väestön ikääntyminen. Tuottavuutta on pakko lisätä, jos yhä pienemmällä työikäisten määrällä pitää huolehtia vanhuksista sekä taantuman jälkien paikkaamisesta.

3. Nykyinfrastruktuurilla mennään: Kaikki tämä vaatii valtavat määrät energiaa, sillä tuotanto on tehtävä pääasiassa erittäin energiaintensiivisellä nykyinfrastruktuurilla (joka on keskimäärin vuosikymmeniä vanha ja erittäin energiasyöppö) – meillä ei kerta kaikkiaan ole rahaa korvata sitä nopealla tahdilla.

4. Väestömäärä jatkaa nopeaa kasvua: Taantuma ei vähennä maailman väkimäärän kasvua. Erityisen nopeaa väestönkasvu on maissa, joiden kyky siirtyä vähempipäästöisiin energiamuotoihin on tällä hetkellä erittäin rajoittunut. Kun väestö kasvaa, kasvaa energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöjen määrä. Ja maapallon väestöhän kasvaa – reilusti yli Suomen väkimäärän verran kuukaudessa, yhteensä 75-80 miljoonaa ihmistä lisää vuodessa. Maailmassa on jo 6,7 miljardia ihmistä.

5. Uudet päästötavoitteet hyviä mutta vasta alkua: EU:n tavoite hillitä energiankulutusta, lisätä uusiutuvien energianlähteiden osuutta ja leikata 20 % kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2020 mennessä on perusteltu. Se ei toteutuessaan riitä pysäyttämään globaalin energiankulutuksen kasvua eikä ilmaston lämpenemistä. Sen vaikutus lämpenemisen nopeuteen on hyvin vähäinen.

MITÄ SE MERKITSEE?

Vastuullisesti toimivat yritykset nostavat energiakysymykset johtoryhmätasolle. Energian käyttö ei ole vain yksi kustannuserä yrityksen tuotantopanoksissa. Energian käyttö on yrityksen ydinprosessi.

Niin kauan kun yrityksillä ei ole aidosti liiketoimintalähtöistä energianäkemystä, energiakysymykset jäävät kustannustasolle (”alennetaan kiinteistömme lämpöenergian kulutusta alentamalla lämpötilaa”) tai tuoteominaisuustasolle (”tämä uusi neliydinpalvelimemme kuluttaa 40% vähemmän sähköä kuin edellinen malli”). Nämä tasot ovat ehdottomasti tarpeen, mutta ne eivät lähimainkaan riitä vastaamaan edellä kuvattuihin energiahaasteisiin.

Energian on kuljettava läpi koko liiketoiminnan ja päätöksenteon. Sen on oltava mukana yrityksen syntyideassa, yrityksen tuote- ja palvelusuunnittelussa, yrityksen palveluiden toimitusprosessissa, yrityksen logistiikassa, yrityksen kumppanuussuhteissa, kaikkialla. Energiajohtaminen(R) tarjoaa tähän meneltelmiä ja työkaluja, joita voi soveltaa kaikilla aloilla palveluista teollisuuteen ja kiinteistöistä logistiikkaan. Niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Nykyinen elämäntyylimme kuluttaa liikaa uusiutumattomia energianlähteitä, törsää monia uusiutumattomia luonnonvaroja ja aiheuttaa liikaa päästöjä. Pieni pintasäätö nykyiseen infrastruktuuriimme (jonka osia yritykset ovat) on ensiapu, mutta ei ratkaise ongelmaa.

Energian käyttö tulee nähdä yrityksen ydinprosessina. Se vaatii ison ajattelutavan muutoksen. Tuo muutos on pakko tehdä.

[Energiajohtaminen® on Practics Group Oy:n rekisteröity tavaramerkki.
Tuotamme Energiajohtamisen palveluja yritysten toiminnan ja tuotesuunnittelun tueksi.]

Seuraava kriisi ei saa yllättää

Practics Group — Tue, 18 Nov 2008 08:26:00 GMT

(Tämä kirjoitus on julkaistu Kauppalehden mielipidepalstalla 18.11.2008)

Energiakriisi muutamassa vuodessa on tosiasia, osoittavat energiajärjestö IEA:n keskiviikkona julkistamat uusimmat ennusteet. Nykyinen energiankulutus- ja tuotantotrendi on järjestön mukaan täysin kestämätön.

Finanssikriisin eniten toisteltu hokema on ollut, kuinka raju ”yllätys” ongelmat olivat. Tämä ei saa toistua energiakriisin osalta.

Ongelmat ovat isoja. Ensinnäkin, keskeisten energianlähteiden riittävyyteen liittyy suuria epävarmuuksia. Toiseksi, kasvihuonekaasupäästöt eivät IEA:n mukaan nykytoimin vähene, vaan kasvavat hallitsemattomasti.

Tulevan energiakriisin ytimessä on öljyn tuotantokyky. IEA julkisti ensi kerran yksityiskohtaisen selvityksen maailman öljylähteiden ehtymisestä. Tulokset ovat rajuja.

Suurin osa öljykentistä on jo ohittanut tuotantohuippunsa. Sen jälkeen ehtyminen on hyvin nopeaa. Joka vuosi ne tuottavat keskimäärin 3,4 – 10,4 % vähemmän. Tuotantotilastojen mukaan maailmanlaajuinen ehtyminen myös kiihtyy jatkuvasti.

Seurauksena on, että öljyntuotannosta katoaa vuosikymmenessä kolmannes, pahimmassa tapauksessa jopa enemmän. Tämä, ja tämän ennakointi, johtaa uusiin huippuhintoihin sekä saatavuusongelmiin. Se hidastaa talouden kasvuvauhtia erittäin paljon ja kääntää sen useimmissa maissa negatiiviseksi.

Koska kaikki taloudet ovat hyvin öljyriippuvaisia (kolmannes kaikkien länsimaiden energiankulutuksesta on öljyä), eikä öljyä voida nopeasti ja laajassa mittakaavassa korvata vaihtoehtoisilla energiamuodoilla, energiakriisi on tosiasia.

IEA toteaa, että seuraavan kahden vuosikymmennen aikana pelkästään nykytuotantotason ylläpitämiseksi täytyy löytää – ja, tämä on tärkeää – saattaa tuotantoon usean Saudi-Arabiallisen verran uutta, vielä löytämätöntä ja hyödyntämätöntä öljyä.

Järjestö on virallisesti optimistinen. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, missä näin paljon öljyä voisi olla ja miten se saataisiin käyttöön.

Todellisuus on karumpi. Tuotantokyky sakkaa nopeasti.

Oma näkemykseni on, että saavutimme kesä-heinäkuussa 2008 kaikkien aikojen öljyn tuotantohuipun. Emme tule enää koskaan tuottamaan enempää öljyä.

Öljy ei elinaikanamme lopu. Mutta sen väheneminen aiheuttaa seuraavan, maailmanlaajuisen talouskriisin.

Ilmastokaan ei tästä pelastu, koska kivihiilen käyttö energianlähteenä lisääntyy nopeasti.

Varautumista vaikeuttaa olennaisesti se, että finanssikriisin seurauksena kaikkien alojen energiainvestointeja on jo jäädytetty ja jäädytetään lisää. Öljyn hinnan raju pudotus ja kysynnän väheneminen luovat illuusion, että öljykriisi ei tulisikaan.

Energiakriisi ei kuitenkaan ole enää uhkakuva, vaan paraikaa etenevä tosiasia.

Nyt on varauduttava. Seuraava iso kriisi ei saa tulla yrityksille ja yhteiskunnalle yllätyksenä.

Janne Ruokonen

toimitusjohtaja

Practics Group Oy

Venäjä ei pysty tuottamaan IEA:n ennusteen verran

Practics Group — Tue, 18 Nov 2008 08:20:00 GMT

IEA ennustaa öljyn kysynnän saavuttavan 106 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2030 (luku sisältää öljyntuotannon oheistuotteet, mm. nestemäisen kaasun). Näin ei tapahdu, koska öljyä ei pystytä tuota määrää tuottamaan.

Öljyä ei pystytä tuottamaan vuonna 2030 edes lähellekkään niin paljon kuin sitä tuotetaan tänään.

Virallisesti IEA kuitenkin katsoo, että tuotantoa on mahdollista nostaa tuolle ennätystasolle – huima hyppäys nykyisestä noin 85 miljoonan barrelin päivätuotannosta (joka laskee paraikaa kun kysyntäkin laskee). Näkemys nojaa ylioptimistisiin odotuksiin suurten öljyntuottajamaiden tuotantokyvystä.

Venäjän tuotantokyvyksi IEA arvioi jopa 9,5 miljoonaa barrelia vielä ennusteensa loppuvuosina. Enimmillään Venäjä on noihin lukemiin kyennyt, mutta ei ole realismia odottaa, että se pystyisi ylläpitämään tuota tuotantovauhtia vuosikausia pitkälle tulevaisuuteen. IEA:n näkemys on superoptimistinen, sillä Venäjän öljyntuotanto ei ole kasvussa, vaan laskussa.

Lasku tulee kiihtymään, jos investointeja ei voimakkaasti lisätä.

Mikään ei tällä hetkellä osoita, että Venäjällä olisi kykyä laajoihin öljyinvestointeihin. Ei itsenäisesti eikä länsimaisten kumppaneiden avulla.

Oheinen artikkeli antaa kuvan niistä vakavista talousvaikeuksista, joissa Venäjä tällä hetkellä on.

Venäjä tulee tuottamaan tulevina kahtena vuosikymmenenä huomattavasti vähemmän öljyä kuin IEA toivoo ja ennustaa.

Öljyinvestoinnit jämähtävät, osa ylläpitoinvestoinneistakin vaarassa

Practics Group — Fri, 14 Nov 2008 08:50:00 GMT

Kaikkia hankkeita ei peruta tai siirretä tulevaisuuteen. Riittävästi kuitenkin, jotta saadaan tosielämästä pontta IEA:n varoitukselle. Järjestöhän varoitti, että investointeja öljyntuotantokapasiteettiin tulee lisätä – ja heti – jotta tuleva kysyntä voidaan kattaa.

Neste Oil ilmoitti jo aiemmin siirtävänsä öljynjalostamohankkeensa useilla vuosilla tulevaisuuteen. Nyt Financial Times kertoo öljyalan konsulttiraportista, jonka mukaan jopa neljä viidestä jalostamohankkeesta peruuntuu tai siirtyy. Raportin mukaan vuodesta 2005 on julkistettu 160 jalostamohanketta. Niistä vain 30 tullaan toteuttamaan.

Vielä jalostamoitakin tärkeämpää on seurata uusien öljykenttien hyödyntämistä. Miksi? Koska jalostamotekniikka on tunnettua ja aloitettujen hankkeiden aikataulut ennustettavia. Sen sijaan moni uusi öljylöytö sisältää ”vaikeaa” öljyä, jota joudutaan pumppaamaan hankalissa olosuhteissa. Kustannukset ovat korkeat ja aikataulut epävarmat.

Uudet öljykenttäinvestoinnit ovat jo hidastuneet ja jo päätettyjäkin jäädytetään. The Times kertoo artikkelissaan Venäjän öljy-yhtiöiden olevan pahoissa vaikeuksissa. Laskenut öljyn hinta on pakottanut leikkaamaan investointibudjetteja. Uudet hankkeet ovat jämähtäneet nyt routaan. Pahempaa, Venäjällä puhutaan nyt jo vaikeuksista rahoittaa edes nykytuotannon ylläpitoinvestointeja.

Tarina on sama muuallakin maailmassa. Harva öljy yhtiö pystyy laajentamaan tuotantoaan helpoissa kohteissa. Vaikeisiin ei löydy investointihalukkuutta.

Tämä luo ongelman, joka ei näy vielä pariin vuoteen, mutta purkautuu kun öljyn kysynnän lasku pysähtyy ja kääntyy nousuksi talouden elpyessä. Kuten The Timesin artikkeli sanoo, investointeja tarvitaan jatkuvasti jo pelkästään nykyisen tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi. Kun nämä investoinnit pysäytetään, tuotantokyvyn ehtyminen kiihtyy.

Suomen kokonaisenergiankulutus laskee 2009

Practics Group — Wed, 12 Nov 2008 22:24:00 GMT

Ensi vuoden kokonaisenergiankulutus tulee Suomessa olemaan alhaisempi kuin vuonna 2008. Taantuma jarruttaa taloudellista toimeliaisuutta niin paljon, että energiankulutuksen kasvu on hyvin epätodennäköistä.

Vain kaksi todella pahaa paukkupakkastalvea voisi ylläpitää energian kulutusta nykytasolla.

Teollisuus vastaa suuresta osasta energian käyttöä ja on selvää, että ensi kevättä kohti mentäessä teollisuuden tuotantotahti laskee voimakkaasti. Kaikki Suomen tärkeimmät vientimarkkinat ovat vaikeuksissa. Ylipäätään: minne eri valtioiden tukema elvytys purkautuisi vientinä? Kaikki ovat matkalla kohti laskusuhdannetta.

Venäjän talous on niin isoissa ongelmissa, että ne alkavat vasta vähitellen paljastua. Rupla kärsii devalvaatiopaineista, luottamus horjuu sekä maan sisäisesti että ulkomaisten toimijoiden ja rahoittajien osalta, suuyritykset ovat varsin velkaantuneita ja finanssikriisi sulattaa nopeasti valtion kassareservejä.

Saksa ajautuu taantumaan, kuluttajien luottamus on heikkoa, lisää ongelmapankkeja odotetaan ja maan oma vienti hidastuu.

Ruotsi vaikuttaa päällisin puolin olevan vielä kunnossa. Mutta ongelmia alkaa esiintyä sielläkin. Viimeistä lukua ruotsalaispankkien ulkomaisen luotonannon seurauksista ei ole vielä kirjoitettu ja yrityslainoja on vino pino odottamassa uudelleenjärjestelyjä. Ruotsalaiset tulevat varovaisiksi.

Suomen metsä- ja metalliteollisuus laittaa koneita seisomaan. Rakennusteollisuudessa koneita seisoo jo. Kuljetusten kysyntä kääntyy laskuun.

Kokonaisenergiankulutus Suomessa pienenee.

Kuinka Suomalainen media reagoi IEA:n varoitukseen

Practics Group — Wed, 12 Nov 2008 15:49:00 GMT

Helsingin Sanomat sai STT:n lyhyen sähkeuutisen sivuilleen puoli kolmen aikoihin iltapäivällä. Samoin samaan konserniin kuuluva Taloussanomat.

Ei analyysiä, ei toimittajakommenttia. Ei mitään reaktiota.

Jopa Hesarin lukijat olivat valppaampia, ja ryhtyivät heti kommentoimaan STT:n uutista, vaikka itse uutisessa ei muutamaa riviä enempää tekstiä ollutkaan.

Selvästikään taloustoimituksessa ei oltu valmistauduttu siihen, että IEA:n raportti tulee. Vaikka tiedettiin hyvin, että se tulee juuri tänään ja vaikka sen sisällöstä oli vuodettu median uutisoitavaksi ennakkotietoja. Siksi on turha väittää, että puutulli-ilmoitus olisi sotkenut mahdollisuuden uutisoida IEA:n raportista.

Kauppalehti ei ollut saanut asiaa lainkaan uutisoitua klo 17 mennessä, eikä myöskään Talouselämä. Ylen tv-uutisten päälähetys puoli yhdekseltä ei myöskään maininnut asiasta. Kurkkujen käyryyttä koskevasta EU-direktiivistä katsottiin kyllä tarpeelliseksi kertoa.

Teeman seuraaminen olisi sopinut erinomaisesti yhteen valtioneuvoston esittämän energia- ja ilmastostrategian kanssa. Energiastrategiahan oli sopivasti eduskunnan lähetekeskustelussa juuri tänään.

Puhumattakaan siitä, että tulevasta öljykriisistä varoittaminen on muutenkin aika iso uutinen. Paljon, paljon isompi, kuin puutullit.

Taloustoimitusten olisi syytä ryhdistäytyä.

Muuten valitellaan taas, kuinka talouden muutokset tulivat ”yllätyksenä”.

Millerille naureskelu

Practics Group — Wed, 12 Nov 2008 15:47:00 GMT

Kesän huippuhinnan ($147 tynnyriltä) romahdettuaa nykytasolle alle 60 dollariin, on helppo naureskella Gazpromin johtajalle Aleksei Millerille. Hänhän ennusti kesäkuussa, että öljyn hinta nousee vuonna 2009 peräti 250 dollarin tasolle.

Taantuma pitää huolen siitä, että noita lukemia ei vuonna 2009 nähdä. Eikä vuonna 2010. Öljyn hinta laskee edelleen, eikä öljyntuottajamailla oikein ole mahdollisuutta todella rajoittaa tuotantoa - laskusuhdanteessa ne tarvitsevat kaikki ne tulot, mitä vain pystyvät öljystään kotiuttamaan. Dollarin kurssi tulevaisuudessa on toki arvoitus, ja vaikuttaa sekin hintaan.

Venäjän valtiovarainministeri Aleksei Kudrin sanoi juuri, että odotuksissa on 50 dollarin tynnyrihinta ensi vuodelle.

Öljyntuotantokyvyn ehtyminen pitää kuitenkin huolen siitä, että ennen ensi vuosikymmenen puoliväliä 250 dollaria on hyvinkin käypä hinta öljytynnyristä. Hinta tulee ennen pitkää ylös. Rajusti.

Hymy hyytyy vielä.

Kovaa tekstiä IEA:lta

Practics Group — Wed, 12 Nov 2008 14:35:00 GMT

IEA World Energy Outlook 2008 –raportin Executive Summary aloittaa:

Maailmanlaajuinen nykytrendi energian tuotannossa ja kulutuksessa on täysin kestämätön. Tarvitsemme energiavallankumouksen.

ja jatkaa:

Öljy on maailmalle elintärkeä energianlähde ja pysyy sellaisena vaikka huomioitaisiin kaikkein optimistisimmatkin oletukset vaihtoehtoisen teknologian kehityksestä ja käyttöönotosta. Kasvavaa öljynkulutusta vastaava tuotantokyky, öljyn tuotantokustannukset ja öljyn kuluttajahinta ovat sen sijaan äärimmäisen epävarmoja, ehkä epävarmenpia kuin koskaan aikaisemmin.

Nykytrendin mukainen energiankäyttö nostaa hiilidioksidipäätöt ja muut kasvihuonekaasut kohtuuttomalle tasolle. Ilmastopolitiikan saamattomuuden seuraukset ovat shokeeraavia.

Hallituksilta, kotitalouksilta ja liike-elämältä edellytetään radikaaleja toimia hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi.

Kannattaa ehkä kysyä itseltään:

- Millaisen vallankumouksen olen tehnyt omassa energiankäytössäni?
Ei siis pienen muutoksen, vaan vallankumouksen.
- Millaisen vallankumouksen työnantajani on tehnyt energiankäytössään?
Ei siis sisälämpötilan säätämisen astetta tai kahta alemmaksi, vaan vallankumouksen.

Tosiasia on, että emme ole vielä muuttaneet juuri mitään. Suomen ja maailman primäärienergianlähteet ovat samat ja samansuuruiset kuin kymmenen vuotta sitten. Energian kulutus nojaa raskaasti fossiilisiin polttoaineisiin.

IEA:n ennuste lähimmistä vuosista osoittaa, että tilanne ei ole nopeasti muuttumassa paremmaksi. IEA nimittäin ennustaa, että energiankäytön nykytrendiin perustuen ja vuoden 2008 päätökset huomioiden fossiiliset polttoaineet muodostavat vuonna 2030 yhä noin 80 % primäärienergiastamme.

Entä minkä energianlähteen kysyntä on kasvanut nopeimmin - ja tulee ennusteen mukaan kasvamaan nopeimmin? Uusiutuvat? Ydinvoima? Kaasu? Ehei, nopeimmin kasvaa IEA:n mukaan kivihiilen kysyntä.

Sivuhuomautus: Juuri tänään Mauri Pekkarinen piti lähetekeskustelussa puheen (kannattaa lukea) Suomen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiasta. Hallituksen esitys menee eduskunnan arvioitavaksi. Esitys sisältää oikeita toimia ja tarkoittaa toteutuessaan isoja muutoksia.

Mutta energiavallankumouksesta ei ehkä tohdi senkään yhteydessä puhua. Ei, vaikka se onkin hallituksen mukaan pisimmälle viety tämän alueen strategia koko maailmassa.

(IEA World Energy Outlook 2008 -raportin yhteenvedon ja julkistustilaisuuden kalvot voi katsoa täältä. Itse raportti on yli 500-sivuinen järkäle, joten yhteenveto koskettaa asioita varsin pintapuolisesti.)

Vaihtoehtoisilla energianlähteillä vaikeuksia korvata öljyä

Practics Group — Wed, 12 Nov 2008 10:50:00 GMT

IEA:n tänään julkistama, vuotuinen World Energy Outlook –raportti on ensimmäinen kerta, kun järjestö ottaa nyt esitetyssä laajuudessa esille öljykenttien ehtymiseen liittyvän ongelman. Ehtyminen on nopeaa. Korvaavia uusia kenttiä ei ole tarpeeksi, jotta tuotantoa voitaisiin ylläpitää nykytasolla myös tulevaisuudessa.

Öljyn kysyntä jatkaa kuitenkin IEA:n ennusteen mukaan kasvuaan nykytasolta 85 miljoonasta barrelista päivässä peräti 106 miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2030.

Näin paljon öljyä ei kerta kaikkiaan saada perinteisistä öljylähteistä tuotettua. Pelkästään nykytuotantotason ylläpitäminen on valtava ongelma. Ei ole kuin ajan kysymys ennen kuin öljyn tuotanto kääntyy pysyvään laskuun.

IEA olettaakin, että lisääntyvään kysyntään vastattaisiin nesteyttämällä kivihiiltä, nestekaasulla ja öljyhiekan hyödyntämisellä. Biomassasta tuotettu etanoli olisi myös yksi ratkaisu, samoin kuin biomassaan pohjautuva diesel.

On selvää, että IEA:n esittämässä laajuudessa näin ei tule tapahtumaan.

Media on täynnä otsikoita etanolitehtaiden ahdingosta. Tukiaisten varaan rakennettu bisnes ei kukoistakaan ja polttoaineiden hinnan lasku sekä laskeva kysyntä ajavat firmoja konkurssiin. Uuteen kapasiteettiin ei investoida. Ehkä hyvä niin, sillä nettoenergitaseeltaan useimmat etanoliviritykset olivat karmeita.

Kustannuspaineiden ja lykkääntyvien investointien kanssa painitaan myös öljyhiekkabisneksessä. Kivihiilen nesteytys ei sekään lähivuosina skaalaudu pikkukokeiluja pidemmälle.

Moni polttoneisteiden vaihtoehtoinen tuotantomenetelmä on nettoenergiataseeltaan huono. Joudutaan kuluttamaan paljon energiaa, jotta saadaan hieman kulutettua enemmän takaisin. Pahin esimerkki on nykyinen öljyhiekan jalostaminen, joka kuluttaa pöyristyttävän määrän energiaa.

Uuteen, öljylle vaihtoehtoiseen energiantuotantokapasiteettiin investoidaan suhteellisen vaisusti. Missään nimessä nykyinen investointitahti ei riitä täyttämään IEA:n unelmaa siitä, että vaihtoehtoiset energianlähteet paikkaisivat menetetyn öljyntuotantokyvyn.

Kun näin ei tapahtu, on pakko sopeutua polttoneisteiden korkeampiin hintoihin ja rajoitetumpaan saatavuuteen.

Lisäksi energian saannissa on pakko turvautua kivihiileen. Uusiutuvia, ilmaston kannalta järkeviä energianlähteitä ei pystytä nopeasti hyödyntämään riittävän massivisella skaalalla.

Kivihiilen lisääntyvä käyttö sekä useiden vaihtoehtoisten polttoneistelähteiden ilmastovaikutukset tarkoittavat, että kunnianhimoisille kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteille voidaan heittää hyvästit.

Hiilidioksidipäästöjen kasvu pysähtyy ensi kertaa 2009 ja 2010

Practics Group — Wed, 12 Nov 2008 10:17:00 GMT

Maailman talous jarruttaa nyt niin kovaa vauhtia, että energiankulutuksen kasvu hidastuu hetkeksi nollaan tai sen lähelle.

On hyvin mahdollista, että vuoden 2009 toisella puoliskolla ja vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla aiheutetaan hiilidioksidipäästöjä ”vain” saman verran kuin niitä tuotettiin 2007. Päästöjen vuosi vuodelta jatkunut kasvutrendi siis pysähtyisi hetkeksi.

Tämä on kaikkien ennusteiden vastainen tilanne, ja osoittaa, millaisella voimalla nyt alkanut taantuma iskee maailmantalouteen.

Päästöt ovat tuolloin edelleen huimasti korkeammalla tasolla kuin on kestävän kehityksen mukaista. Mutta tilanne on silti poikkeuksellinen ja täysin odottamaton.

Kääntyvätkö päästöt noiden vuosien jälkeen laskuun? Tuskin. Näin lyhyellä aikavälillä ei voida korvata päästöjä aiheuttavaa teknologiaa alempipäästöisellä. Jos ja kun taloudellinen toimeliaisuus taas viriää – ja kun öljykriisi vetää magneetin lailla kohti kivihiilen lisäkäyttöä – päästöt eivät lähde lasku-uralle.

Tarvitaan neljä uutta Saudi-Arabiaa vuoteen 2030

Practics Group — Wed, 12 Nov 2008 07:47:00 GMT

Tämä lienee se otsikko, jota media eniten käyttää, kun kertoo tänään julkistetusta uudesta IEA:n ennusteraportista. IEA:n pääekonomista Fatih Birol kertoo, että maailma tarvitsee tuon verran uutta öljyntuotantokapasiteettia – vain pystyäkseen tuottamaan tulevat kaksi vuosikymmentä nykytasolla.

Birolin kommentteja voi lukea mm. The Timesin jutusta.

Ongelma on, että missään ei ole neljää uutta Saudi-Arabiaa. Eikä kolmea. Eikä kahta. Uudet öljylöydöt ovat melko vähäisiä, eivätkä pysty paikkaamaan vanhojen, nykytuotannossa olevien öljylähteiden ehtymistä.

Birolin mukaan luontainen ehtyminen – siis se määrä, jolla öljykentän (nykykalustolla) ylläpidettävä tuotantomaksimi vähenee, vaihtelee eri alueittain 2-11 % välillä vuodessa. Pääasiassa suurimmat Lähi-Idän ja Venäjän öljykentät ehtyvät hitaammmin, ja pienet kentät puolestaan useimmilla alueilla nopeammin.

Pahimmillaan ehtyminen on Meksikossa, Britanniassa (Pohjanmeri) ja Yhdysvalloissa, joissa tuotantokyky vähenee kentästä riippuen jopa noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Se siis tarkoittaa, että alle vuosikymmenessä tuotanto näissä maissa romahtaa totaalisesti.

Tämä on toki tiedetty jo usean vuoden ajan, mutta nyt IEA ensi kertaa tuo asian näin voimakkaasti esille. Tästä huolimatta Birol uskoo, että öljyntuotannon kokonaismäärää on maailmassa mahdollista reilusti lisätä nykytasostakin. IEA näet ennustaa myös, että öljyn kysyntä jatkaa kasvuaan.

IEA:n virallinen kanta on, että tämä ”vain” tarkoittaa, että öljyn etsintään ja tuotantoon on panostettava satoja ja taas satoja miljardeja dollareita lisää rahaa – ja siten ongelma saadaan hallintaan.

Tähän ei juuri kukaan vakavasti otettava öljyalan asiantuntija usko. IEA ei osaa esittää mitään konkreettisia keinoja, miten tämä tehtäisiin.

IEA ei oikein voi myöntää tosiasiaa ja välttelee sanomasta sitä, mikä pitäisi sanoa suoraan. Toisaalta he eivät oikein voi enää pakoilla faktoja, joten virallisissa puheissa karmaisevaa tulevaisuutta osoittavaan dataan yhdistetään paljon toiveikkuutta ja positiivista ajattelua.

Tarvitaan realismia. Joten sanotaan asia nyt tässä niin kuin se on.

Olemme matkalla kohti väistämätöntä öljykriisiä.

Olemme valmistautuneet kriisiin huonosti. Valmistautumista haittaa lisäksi finanssikriisin ja taantuman tuoma öljyn hinnan lasku ja kysynnän heikkeneminen. Se tuo vaarallisen illuusion siitä, että öljy ei ole päähuolenaihe.

Kyllä se on.

Nyt on kiire.

Espanjalaiset ovat rohkeita

Practics Group — Tue, 11 Nov 2008 20:34:00 GMT

...jos sitoutuvat ja toteuttavat kaikki ne päästövähennystavoitteet, joihin EU-maat ovat sitoutuneet ja joihin ne vielä toistaiseksi vakuuttavat seuraavaksi sitoutuvansa.

Espanjan talous on nimittäin pahasti sekä rahoituskriisin että talouskriisin kourissa. Liikkuu ennusteita, joiden mukaan Espanjan työttömyysaste voi nopeasti nousta 20 % tuntumaan, jopa ylikin. (Jutun lähde on Reuters, vaikka sanomalehti Toronto Star ei toki ole paras auktoriteetti Espanjan kansantalouden suhteen. Ajattelemisen aihetta artikkeli antaa.)

Ihan yhtä mahdollista on, että ilmastotavoitteisiin neuvotellaan ”siirtymäaika”. Jos Espanja sellaisen haluaa ja saa, se ei taatusti tule jäämään ainoaksi maaksi, joka näin tekee.

Ilmastotavoitteet käyvät käsi kädessä energiatehokkuuden ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämisen kanssa. Jos ilmastokysymyksissä luistetaan kansantalouden vaikeuksien nimissä, iskee seuraavan öljykriisin pakottama muutos kahta kauheammin.

Espanja on tässä tietysti vain esimerkkinä. Samassa tilanteessa on moni muukin maa.

Tärkeä IEA:n raportti keskiviikkona

Practics Group — Tue, 11 Nov 2008 19:44:00 GMT

Kansainvälinen energiajärjestö IEA ei ole aina osunut napakymppiin ennusteissaan. Se on kuitenkin korjannut niitä jatkuvasti ja harhalaukauksistaan huolimatta arvostettu ja seurattu taho. Huomenna keskiviikkona julkaistaan uusin IEA:n ennusteraportti maailman energiankulutuksen trendeistä.

Raportista on tihkunut huolestuttavia ennakkotietoja. Mm. Financial Times raportoi vuodettuun ennakkoversioon pohjautuen hälyttävän nopeasta öljyntuotantokyvyn heikkenemisestä.

Mikään Suomalainen valtalehti ei näitä ennakkotietoja ja FT:n juttua noteerannut. Olisi ehkä pitänyt.

Jos huomisen raportin luvut pitävät lähimainkaan yhtä vuodetun version kanssa, olemme hälyttävien asioiden äärellä:

- Öljyn tuotantokyky laskee nyt nopeasti. Nopeammin, kuin aiemmin on ymmärretty.
- Korvaavaa öljykapasiteettia ei juuri ole. Uuden löytämiseen on ladattu enemmän toiveita kuin todellisuutta.
- Nykytuotantotasolla pysyminen on vaikeaa, sillä tuotannon jatkuva pudotus vaatisi uusien kenttien käyttönottoa jatkuvana virtana.
- Vaihtoehtoisista energianlähteistä pahin ja suurin on kivihiili. Sen kulutus kasvaa jatkuvasti.
- Kehittyvät maat ovat kasvavan öljyn kysynnän takana. Länsimaissa kulutus pysyy ennallaan tai laskee. Kokonaiskysynnän ennustetaan kuitenkin edelleen jatkuvasti kasvavan.

Palaamme aiheeseen, kun raportti on julkaistu.